<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">JammuSaloniemi</title>
  <updated>2023-10-17T13:28:04+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>SaloniemiJammu</name>
    <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Venäjän taloudelliset vaikutuskeinot Euroopassa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><strong>Fiva ilmoitti menneellä viikolla tehostavansa rahanpesun vastaista toimintaa. Tämä on välttämätöntä Danske Bankin ja Nordean törmäilyjen jälkeen. Mitkä tahot sitten rahaa pesevät? Venäjän viralliset tahot ja rikolliset ovat erikoistuneet rahanpesuun. Asiasta seuraavassa.</strong></p><p>Kreml on kehittänyt systemaattisesti taloudellista vaikutusvaltaansa Euroopassa. Ennen ajateltiin, että energiapolitiikka on ase Venäjän kädessä. Mutta kysymys onkin sen lisäksi siitä, miten kertyneitä rahoja käytetään laittomaan toimintaan. Tämä tapahtuu niin, että muodostetaan läpinäkymätöntä suojaverkostoa alueella, jossa Kreml haluaa vaikuttaa suoraan päätöksentekoon. Kreml hyödyntää myös hallinnon aukkoja keskeisillä markkinoilla ja laitoksissa. Lopullisena tavoitteena on heikentää ja tuhota demokraattinen järjestelmä.</p><p>Kreml käyttää kolmea keinoa amerikkalaisen tutkimuksen mukaan:</p><p>Mahdollistajat: Henkilöt, laitokset, palvelut tai yritykset joita voi käyttää bulvaaneina. Jotka rahasta tai ilman rahaa toimivat Kremlin tavoitteiden toteuttamiseksi tai ns. hyödylliset idiootit, jotka eivät ymmärrä toimivansa Kremlin tavoitteiden mukaan. </p><p>Laittomat rahavirrat: ovat laittomaan toimintaan liittyvän pääoman ja rahan liikkuminen, siirto tai käyttö yli rajan. Pääoma, rahat yleensä ansaittu korruption ja veronkierron avulla. Laitonta on myös sen salakuljetus tai ansainta ihmiskaupan avulla. Laittomia ovat rahavirrat, joita käytetään epämääräisiin, kyseenalaisiin tai rikollisin tarkoituksiin. </p><p>Rahanpesu: Interpol määrittelee rahanpesun laittomasti hankittujen tulojen identiteetin salaamiseksi tai peittämiseksi, jotta ne näyttävät olevan peräisin laillisista lähteistä.</p><p>Mahdollistajia ovat: </p><p>- Avoimet taloudet, joilla on kehittyneitä rahoitus- ja pankkijärjestelmiä ja, jotka ovat osa Euroopan perusrahoitusstruktuuria. Käytetään siis hyväksi kehittyneitä, sallivia sekä toisinaan läpinäkymättömiä liiketoiminta- ja oikeudellisia ympäristöjä.</p><p>- Kehittyneiden yrityspalvelujen tarjoajat kuten asianajajat, kirjanpitäjät, yhtiöjärjestelyt, jotka tukevat monimutkaisia rahoitusjärjestelmiä ja yritysrakenteita.</p><p>- Voimakkaat kansalliset taloudelliset toimijat, jotka ovat yhteydessä Venäjään ja tarjoavat venäläisten omistamille yrityksille laajan pääsyn Euroopan markkinoille yritysostojen kautta.</p><p>Venäjän varat ulkomailla ovat arviolta 1000 mrd. dollarin suuruiset.Nämä merkittävät pääomavirrat luovat mahdollisen riippuvuuden laittomista varoista, joissa molemmat osapuolet hyötyvät. Laiton rahoitus, erityisesti rahanpesu, voi vahingoittaa kansallista turvallisuutta korruptoimalla hallituksen virkamiehiä, jotka voivat muuttaa politiikkaa, edistää pääomien vapaata liikkuvuutta tai vähentää seuraamusjärjestelmien tehokkuutta tai vääristää markkinoita ja toimialoja.</p><p>Taktiikat joilla poistetaan voitot veroviranomaisten ulottuvilta eivät välttämättä ole laittomia. Mutta pahan vaikutusvallan tapauksessa taktiikka on suunniteltu toimimaan juuri talouden harmaassa vyöhykkeessä. Yrityspalvelut auttavat tässä tehtävässä tarjoamalla monimutkaisen ekosysteemin eli rajat ylittäviä liiketoimia ja yritysrakenteita.</p><p>Tämäntyyppiset monimutkaiset ekosysteemit ovat kasvaneet kolmen viime vuosikymmenen aikana nopean globalisaation ja Venäjän syvällisen integroitumisen kautta globaaliin rahoitusjärjestelmään.</p><p>Vaikka Keski- ja Itä-Euroopan pääomavirrat ovat kasvanet merkittävästi, venäläiset yritykset ovat säilyttäneet suurimman osan varoistaan ​​ja varoistaan. Pelkästään Italiassa, Itävallassa ja Alankomaissa Venäjän ulkomaisten suorien sijoitusten varat ovat kasvaneet 5,4 mrd. € v. 2006 lähes 160 miljardiin euroon vuoden 2017 loppuun mennessä. Alankomaissa Venäjän yhtiöiden varat ovat nousseet 13,2 mrd. € v. 2007 noin 96 mrd. € v. 2017 mennessä muun muassa käyttämällä postilaatikkoyhtiöitä verotuksen optimointitarkoituksessa. Venäjän omaisuus oli siis noin 13% Alankomaiden bruttokansantuotteesta v. 2017, vaikka vain noin 20 000 ihmistä työskentelee venäläisissä yhtiöissä Alankomaissa.</p><p>On selvää, että monessa Itä-Euroopan maassa Venäjän taloudellinen hivutus on rankempaa. Esimerkiksi Makedoniassa Venäjä omistaa 70 000 isoa kiinteistökohdetta. Miten Venäjän laittoman rahan liikkeet voidaan estää? </p><p>1) Luodaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteinen älykäs valvonta- ja tiedustelujärjestelmä rahoitusvirroille. Järjestelmällä on yhteinen tietokanta ja toimintakuva.<br /><br />2) Nostetaan rahanpesu ensisijaiseksi uhaksi valtiontalouksille, yrityksille ja oikeuslaitoksille.</p><p>3) Uudistetaan ja lujitetaan EU:n terrorismin rahoituksen vastaista järjestelmää varmistamalla vahvempi koordinaatio Euroopan unionin ja kansallisten rahoitusmarkkinoiden valvojien sekä sekä Euroopan unionin ja kansallisen tiedustelun välille. </p><p>4) Lisätään rahoituslaitoksiin kohdistuvia raportointi- ja itsevalvontavaatimuksia. </p><p>5) Tehostetaan veropetosten seurantaa ja varojen takaisinperintää yli rajojen. Varastettujen varojen ja rikoshyödyn selvittäminen ja takavarikointi on keskeinen osa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja korruption torjumista.</p><p>6) Lisätään yrityspalvelujen valvontaa laittomassa rahoituksessa ja rahanpesutoiminnassa. Tunnistetaan Yhdysvaltojen, Kanadan että EU-maiden keskeisiä ja porsaanreikiä, jotka <br />mahdollistavat rikosoikeudellisten seuraamusten kiertämisen.</p><p>7) Nopeutetaan EU:n laajuisen Magnitsky-lain sisällyttämistä jäsenmaiden lainsäädääntöön. </p><p>8) EU:n on lopetettava ns. kultaisten viisumien myöntäminen erityisesti Kreikassa, Kyprosella ja Maltalla sekä muissa jäsenmaissa.</p><p>9) EU:n pitää yhdessä jäsenmaiden kanssa kehittää Venäjän tuonnin korvaavia energiaratkaisuja. </p><p>Lähde: Center for Strategic and International Studies: The Kremlin Playbook 2</p>]]></summary>
    <published>2019-03-25T14:26:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:07+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/03/venajan-vaikutuskeinot-euroopassa"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/03/venajan-vaikutuskeinot-euroopassa</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Demokraatit ja Green New Deal!]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><b>USA:n edustajainhuoneen uudet demokraatit ovat panneet hihat heilumaan. Nopeasti on syntynyt tilanne, joka paljastaa demokraattien eriytymisen pienempiin osiin. Yksi merkittävä avaus on Aleksandria Ocasio-Cortezin esittämä Green New Deal. Mitä se tässä tapauksessa tarkoittaa? </b></p>

<p>Ocasio-Cortez ehdotus sisältää seuraavia kohtia:</p>

<p>1.  Kaikkien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen</p>

<p>2. Yhteistyö maanviljelijöiden kanssa maatalouden saastuttamisen ja kasvihuonepäästöjen poistamiseksi. Perheviljelmien tukeminen. Edistetään terveellisen ruoan tuotantoa kaikille. </p>

<p>3. Liikennejärjestelmien uudistaminen päästöjen vähentämiseksi. Sähköautojen tuotannon laajentaminen ja koko maan kattavan latausasemaverkoston rakentaminen. Suurnopeusjunaverkon laajentaminen niin, että ne korvaavat lentomatkat.</p>

<p>4. Jokaiselle amerikkalaiselle takuutyöpaikka perhettä ylläpitävällä palkalla. Riittävä perheenhoito- ja sairausloma. Palkallinen kesäloma. Eläketurva. <br /><br />
5. Korkealaatuinen terveydenhoito kaikille amerikkalaisille.</p>

<p>Osa näistä vaatimuksista on sellaisia etuja ja oikeuksia, jotka ovat rakentuneet vuosikymmenien aikana Suomessa. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen kaikissa kiinteistöissä on hyvä tavoite, mutta kovin matalalla tasolla ottaen huomioon energiateknologian mahdollisuudet. </p>

<p>Maatalous on todellakin ala, jonka päästöihin ja käytäntöihin pitää kiinnittää huomiota. Kun Ocasio-Cortezin tavoitteiden toteutusväli on vain 10 vuotta, vaatimus suurnopeusjunarataverkoston rakentamisesta korvaamaan lentoliikenne, on taloudellisesti mahdoton. Sen sijaan sähköautoilun edistäminen ei ole kova vaatimus. </p>

<p>Huomio kiinnittyy väistämättä takuutyöpaikkaan. Sellaisia ei markkinataloudessa ole. Työpaikat syntyvät vain yritysten tuottavuuden kasvaessa.</p>

<p>Huomio Ocasio-Cortezin green new dealissä kiinnittyy tavoitteiden epäsymmetrisyyteen. Yhtäällä on kovin vaatimattomia tavoitteita, toisaalla taas kymmenien, ehkä satojen miljardien dollareiden hankkeista. </p>

<p>Pidän jokseenkin selvänä, ettei demokraattien enemmistö republikaaneista puhumattakaan ole valmis näin mittaviin muutoksiin, joista suuri osa on välttämättömiä, jotkut taas mahdottomia toteuttaa 10 vuodessa. Yhteiskunnan rakentaminen paremmaksi vie vuosikymmeniä. USA:ssa ilmasto- ja sosiaalipainotteiset uudistukset ovat enemmän kuin tarpeen.</p>

<p>Ocasio-Cortez on antanut republikaanien käyttöön aseen. Kaikkia uudistarpeita ei tarvitse kuuluttaa edustajanhuoneessa vaan edetä viisasti askel askeleelta. </p>]]></summary>
    <published>2019-03-07T09:47:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:09+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/03/demokraatit-ja-green-new-deal"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/03/demokraatit-ja-green-new-deal</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Mitä Unkarin, Puolan ja Bulgarian yliopistoissa tapahtuu?]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Tieteentekijät, tutkimuslaitokset ja tieteellisen tietämyksen legitiimiys ovat vaarassa useissa Euroopan maissa. Lainaan tässä unkarilaisen Andrea Petōn artikkelia Project Syndicatessa. </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p>Vapaasti valitut hallitukset ovat äskettäin ilman julkista selvitystä estäneet taloudellisen tuen tutkimushankkeille (Bulgaria), poistaneet opetusohjelmia yliopistoista (Unkari) ja jopa eliminoineet kokonaisia tieteenaloja (Puola).</p>

<p>Nämä hallitukset eivät arvosta vuosisatoja vanhoja yliopisto-perinteitä, joita kunnioitettiin jopa kommunistien aikana. Tällaisia päätöksiä valtuuttaneet eivät ole kiinnostuneita historiallisista tai tieteellisista tosiasioista. Ne ovat valmiita arvostelemaan, asettamaan naurunalaiseksi tai jopa uhkaamaan niitä, jotka ovat jo saavuttaneet tieteellisen tiedon tai haluavat opiskella. </p>

<p>Meidän on hylättävä ajatus siitä, että näiden hyökkäysten alullepanijat ovat tietämättömiä ja kouluttamattomia eivätkä kunnioita tietämystä. Unkarin hallituksen jäsenet, jotka pakottivat George Sorosin perustaman Keski-Euroopan yliopiston siirtymään Wieniin ja kielsivät gender-tutkimuksen, olivat aiemmin saaneet stipendejä Sorosin avoimen yhteiskunnan säätiöltä opiskelemaan Oxfordissa, New Yorkissa ja muualla. Nämä ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka tietävät, että tieto on valtaa, hyödyntävät sitä, että koulutus Euroopan unionissa on kansallisten hallitusten, eikä Brysselissä toimivien instituutioiden vastuulla.</p>

<p>Nämä hallitukset haluavat perustaa koulutusjärjestelmän, jonka mukaan valtio yksin päättää, mitkä tutkimusalat ovat tarpeellisia ja sosiaalisesti tärkeitä. Pitkällä aikavälillä ne todennäköisesti haluavat myös, että valtio myöntää poliittisesti lojaaleille oikeuden tuottaa ja siirtää tietoa.</p>

<p>Toisin sanoen tiedon saatavuus lakkaa olemasta kansalaisoikeus. Poliittinen luotettavuus määrittelee, kuka voi opettaa ja tutkia maata ja sen menneisyyttä.</p>

<p>Meidän on vastustettava Itä-Euroopan hallitusten huolestuttavaa suuntausta, joka antaa itselleen oikeuden päättää tieteellisistä kysymyksistä ja nimittää uskollisia kannattajia toimimaan totuuden välittäjinä. Ja meidän on kyseenalaistettava, ovatko uusien, ideologisesti perustettujen valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen oikeutettu paikka Euroopan yliopistojen ja tutkimuslaitoksen verkostossa</p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>]]></summary>
    <published>2019-03-04T09:32:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:12+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/03/mita-unkarin-puolan-ja-bulgarian-yliopistoissa-tapahtuu"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/03/mita-unkarin-puolan-ja-bulgarian-yliopistoissa-tapahtuu</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Mitä on Green New Deal?]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><strong>Green New Deal kummittelee joissakin puheenvuorossa Suomessakkn. Idea ei ole lähtöisin Suomesta vaan erilaisten vihreiden thinktankkien keskustelulistalla. Mitä sitten on Green New Deal? </strong></p>

<p> </p>

<p> </p>

<p>Ensinnäkin pyrkimyksenä on uudistaa kansainvälinen ja kansallinen rahoitusjärjestelmä. Tarkoituksena on estää pankkien tehokas rahanluontijärjestelmä rahoitusmarkkinoilla. Tämä saadaan aikaan vastimalla 100% pääomavaatimusta pankeilta. Käytännössä pankit muutettaisiin talletusten pitäjäksi. </p>

<p>Toiseksi hylättäisiin kansantuote taloudellisen toiminnan mittarina ja muutettaisiin tekijöihin, jotka mittaavat yhteisöjen ja yksilöiden onnellisuutta ja hyvinvointia. Siihen, miten tällainen mittaristo kehitettäisiin, ei löydy vastausta. Onnellisuus ja hyvinvointi ovat subjektiivisia asioita.</p>

<p>Kolmanneksi luotaisiin perustulo ja/tai yleinen työpaikkatakuu. Ajatukseen liittyy 0-kasvu. Työpaikat olisivat mielekkäitä ja työllä toteutettaisiin perustarpeiden tyydytys.</p>

<p>Neljänneksi muutettaisiin poliittista järjestelmää niin, ettei yksityistä rahaa saisi käyttää puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjassa. Raha ja politiikka erotetaan kuten myös kirkko valtiosta. </p>

<p>Viidenneksi muutettaisiin tieto- ja viestintäteknologian ekosysteemiä niin, että sosiaalisen median tarkoituksena on lisätä solidaarisuutta ja kollektiivisuutta, että löytyy yhteinen pohja kehittää yhteiskuntaa.</p>

<p>Kuudenneksi vähennetään energian käyttöä ja materiaalista kulutusta tavoitteena vähentää inhimillistä kurjuutta ja sosiaalisia häiriöitä.</p>

<p>Kaikki tämä on oikeastaan tuttua vasemmistopuolueiden ja vihreiden ideologisesta pohdinnasta. Selvää on se, ettei green new deal taivu markkinataloudeksi. Talouskasvu käytännössä loppuisi. Green New Deal pysäyttäisi rahoitusmarkkinat ja pankkien toimlnnan. Työmarkkinoille luotaisiin työpaikkoja, joita ei välttämättä tarvita ja työ perustuisi peruselintarvikkeiden tuottamiseen. Tässä ei juurikaan tarvittaisi enää yliopistotason koulutusta. Tieto- ja viestintäjärjestelmiä voisi käyttää vain rakentavaan keskusteluun. Mielipiteen- ja sananvapauteen tulisi isoja säröjä. Perustuslaki pitäisi muuttaa. </p>

<p>Mielestäni Green New Deal on selkeästi uusvasemmiston käsikassara. Green New Dealin mukaista systeemiä tuskin kukaan muu taho haluaa, vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen olisikin prioriteetissä ykkönen. Asia on niiin, että markkinatalouden pitää handlata ilmastonmuutos. Nyt tähän tärkeään asiaan halutasn liittää muita poliittisia tavoitteita, joka vain luo hajaannusta suhteellisen yksimieliseen rintamaan, joka haluaa hillitä ilmastonmuutosta. </p>

]]></summary>
    <published>2019-02-21T13:25:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:15+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/mita-on-green-new-deal"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/mita-on-green-new-deal</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Puolueiden pirstoutuminen - uhka demokratialle]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p><strong>Viimeisten vuosikymmenien aikana Euroopassa on nähty uusien puolueiden esiimarssi. Mihin puolueiden pirstoutuminen johtaa? </strong></p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p>Jos Suomen tilannetta katsotaan aikajanalla, niin jo 50-luvulla syntyi Suomen Kristillinen Liitto, jonka nimi muutettiin 2000-luvulla Kristillisdemokraateiksi. Kristillisdemokraatit ovat Suomessa olleet leimallisesti uskonnollinen puolue, jonka aktiivisista jäsenistä valtaosa lienee vapaakirkkolaisia ja helluntailaisia. Linja ei edusta luterilaisen kirkon päälinjaa. </p>

<p>Nykyisistä puolueista PerusSuomalaiset syntyivät Suomen Maaseudun puolueen raunioille. Kun SMP oli leimallisesti populistinen, ovat Perussuomalaiset Sinisten lähdettyä äärioikeistoon taipuva puolue. </p>

<p>Vihreät syntyivät 80-luvulla. Ode Soininvaaran tavoitteena oli perustaa liberaalinen ympäristöpuolue. Kehitys on kuitenkin vienyt  toiseen suuntaan. Vihreiden nykyiset tavoitteet ovat hyvin lähellä Vasemmistoliittoa. </p>

<p>Muutamien tunnettujen henkilöiden ympärille rakennettu Nyt Liike ei ole varsinainen puolimue, mutta kertoo paljon puolueiden pirstoutumisen syistä. Kysymys on henkilöiden vallantavoittelusta tai siihen liittyvästä riitautumisesta alkuperäisen puolueen kanssa. Paavo Väyrynen on kunnostautunut siinä. </p>

<p>Usein unohdamme ulkopuolisen vaikuttimen. Venäjä on systemaattisesti tukenut EU:n alueella populistisia ja äärioikeistolaisia unionin vastaisia puolueita. Tällä on ollut merkittävä vaikutus Britanniaan, Saksaan, Hollantiin, Belgiaan, Ranskaan, Itävaltaan, Unkariin, Puolaan ja Italiaan. Venäjä voi hääriä melko vapaasti monessa Itä-Euroopan EU-maassa. </p>

<p>Toinen merkittävä vaikute on ns. identiteettipolitiikka, joka jakaa ihmisiä yhä pienempiin, sisäänlämpiäviin ryhmiin. Kysymys on omien lyhytnäköisten asioiden ajamisesta kokonaisuuden kustannuksella.</p>

<p>Mitä pirstoutumisesta seuraa?</p>

<p>1) EU-maissa on yhä vaikeampi perustaa toimintakykyisiä koalitiohallituksia, joilla olisi vakaa, tavoitteinen politiikka.</p>

<p>2) Politiikasta on tullut niin moniäänistä, että äänestäjien kuluttajiensuoja on vaarassa.</p>

<p>3) Mitä enemmän kokkeja, sitä kauheampi soppa. Puolueiden yhteistyökyky on vähentynyt ja vastakkainasettelu lisääntynyt. Kyky ymmärtää eri osapuolten näkemyksiä on kuihtunut. </p>

<p>4) Riitaisan parlamentin johdosta hallitusten kyky viedä läpi isoja uudistuksia on vähentynyt. </p>

<p>5) Riitelyn takia parlamentin päätöksenteko on hidastunut, joka on antanut ulkopuolisille tahoille mahdollisuuden vaikuttaa siihen. </p>

<p>6) Mikäli sirpaloitumiskehitys jatkuu, usko demokratian kykyyn hoitaa kansalaisten yhteisia asioita horjuu. Näin on jo tapahtunut. Demokratian tilalle vaaditaan vahvoja johtajia. Tie kohti fasismia on tasoitettu. </p>

<p>Miten asia on korjattavissa? 1) Siirretään valta takaisin kansalaisille eli kuntiin. 2) Puolueet muuttavat yhteisesti käyttäytymistapojaan ja keskustelukulttuuria. 3) Oikeuksien ja vapauksien vastineena lisätään kansalaisten vastuuta itsestään, läheisistä ja ympäristöstä.  </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>]]></summary>
    <published>2019-02-19T09:37:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:17+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/puolueiden-pirstoutuminen-uhka-demokratialle"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/puolueiden-pirstoutuminen-uhka-demokratialle</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Ilmastonmuutosvs öljy ja kaasu]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<h2><strong>Kaikista ilmastopuheista huolimatta öljyn globaali kysyntä kasvaa vuodessa 1-2% kuten viimeisenä viitenä vuotena huomauttaa uusi the Economist. Ilmastonmuutos on taattu, jos kysyntä kasvaa samaa vauhtia. </strong></h2><p>Tosiasiassa öljyteollisuus sijoittaa tuhansia miljardeja lähivuosina tuotannon lisäämiseen. ExxonMobil aikoo pumpata maaperästä 25% lisää öljyä ja kaasua. Kysymys on valtavasta lisäyksestä tuotantoon, kossa ExxonMobil on maailman suurimpia öljyjättejä. </p><p>Sen sijaan, että väittelemme siitä, onko sähköautojen tuotantopäästöt liian suuret pitää nähdä kokonaisuus. Mikään ei muutu, jos emme siirry sähköautoihin. Eikä sekään vielä muuta mitään, jos sähköautojen energia tuotetaan öljyllä, kivihiilellä tai puulla. </p><p>Olennaisinta on huomata, ettei ilmastonmuutosta voi hillitä markkinaehtoisesti. Tarvitaan valtion pitkän aikavälin määrätietoisia rajoittavia ja mahdollistavia toimenpiteitä, joilla päästöjä vähennetään. Jotta sähköautoihin voidaan siirtyä, tarvitaan ilmastoystävällistä energiatuotantoa ydinvoiman muodossa. Valtion on annettava Fortumille lupa ydinvoimalan rakentamiseen Loviisaan vanhenevien tilalle. </p><p>Sähköntuotanto on selvästi isopäästöisin tuotannon ala yhdessä lämmityksen kanssa. On tärkeää, että panostetaan laajamittaisesti sähkön ja lämmön paikalliseen tuotantoon. Suomeen tarvitaan uudenlainen ilmastoystävällinen veronvähennys, jonka avulla voidaan asentaa taloihin maalämpöä, tuulivoimaa ja aurinkovoimaa hyödyntävät järjestelmät. </p><p>Seuraavaksi isoin päästöjen tuottaja on autoliikenne js erityisesti henkilöautot. Sähkö- ja vetyautoihin siirtymiseksi tarvitaan autoveron ja ajoneuvoveron merkittävää alentamista,</p><p>Huomionarvoista on, että sementin tuotannon ja terästeollisuuden päästöt ovat kolmanneksi merkittävimmät. Emme tule useinkaan ajatelleeksi rakennusalan päästöjä. Tässä tapauksessa päästöt ovat suurimmat ennen kuin alettu edes rakentamaan. Sementtiä korvaavien rakennusaineiden kehittäminen on tärkeää.</p><p>Aivan liikaa on puhuttu lentoliikenteen päästöistä. Ne ovat hyvin pieni osa autoliikenteen päästöihin verrattuna. Siihenkin joudutaan ajan olon kajoamaan. </p><p>Tärkein huomio on siis se, että öljyn tuotantoa on vähennettävä. Kaikki ilmastotoimet ovat turhia, jos öljyn tuotantoa ja kulutusta ei saada minimiin. Valtioiden on nyt otettava aktiivinen ote ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. </p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>]]></summary>
    <published>2019-02-11T17:46:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:20+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/ilmastonmuutos-vs-oljy-ja-kaasu"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/ilmastonmuutos-vs-oljy-ja-kaasu</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Kuka keksi Jäämeren radan?]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<h2><b>Poliittisten päättäjien aivoissa syntyy kummallisia ideoita, joiden kehittelyssä ei ole juurikaan käytetty aivoja. Yksi täysin järjetön ajatus oli Jäämeren rata. </b></h2>

<p>Ajatus, jossa ilmastonmuutos tuo mukanaan ns. koillisväylän Alaskasta Norjaan, ei tietystikään ole tuulesta temmattu. Liikenne- ja viestintäministeriössä kehitettiin idea Jäämeren radasta, jolloin VR ja muut kuljettaisivat tavaraa pohjoisesta Norjasta Eurooppaan.</p>

<p>Asiaa on nyt tutkittu Suomen ja Norjan toimesta. Ja johtopäätös om se, ettei rata ole millään rahoitusmallilla taloudellisesti kannattava. Kuljetusvolyymin pitäisi olla 2,5 miljoonan tonnin tasoa, että ylläpitokustannukset katetaan. Tällaista kuljetusmäärää ei ole odotettavissa edes tulevaisuudessa.</p>

<p>Olisin todennut asian vielä suoremmin. Yksi iso konttilaiva vie Eurooppaan 20 000 konttia, joka vie junalta 199 matkaa. Jos siis koilisväylä avautuu joskus, sitä hallitsevat isot konttilaivat. Junilla ei juurikaan merkitystä näin mittavassa kuljetusbisneksessä. </p>

<p>Ja onhan Suomen junaliikenteessä muitakin ongelmia. Se on Venäjän raideväli. Jos junatunneli Suomenlahden alle rakennetaan, pääsemme raidevälillämme Puolan rajalle asti. Silloin telat vaihdetaan sopiviksi Euroopan junaliikenteelle. Meidän pääosin yksiraiteinen rautatiemme ei sovellu mittavaan tavarankuljetukseen. Tarvittaisiin valtavia voimavaroja tavara- ja henkilöliikenteen kehittämiseen. Niitä ei eläköityvässä ja huonosti taloutensa hoitavassa Suomessa ole. </p>]]></summary>
    <published>2019-02-11T15:13:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:22+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/kuka-keksi-jaameren-radan"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/kuka-keksi-jaameren-radan</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Krotian viini]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<h2><b style="font-size:13px;">Alko järjestää nykyään erikoisviinien myyntiä kuukausittain. Nappasin helmikuun erikoisviinistä Badelin viiniyrityksen tuotteen, joka tehdään Korlat-nimisellä varsin uudella tuotantoalueella. </b></h2>

<h2><span style="font-size:13px;">Kroatia viinin tuotantoalueena ei ole kovin tuttu suomalaisille. Alkon pysyvässä valikoimassa taitaa olla yksi kroaatti punaviini. </span></h2>

<p>Kroatialla on pitkät perinteet viinien ja alkoholien tuotannossa. Vaikutteet tulivat etelästä kreikkalaisten mukana, pohjoisesta Itävallasta ja tietysti meren yli Italiasta. Itse olen perehtynyt pääasiassa Italian ja Espanjan viineihin. Sitä on auttanut selkeys laatujärjestelmissä. Kroatialla ei tällaista laatuperinnettä ole vaan se on tullut vasta EU-jäsenyyden myötä.</p>

<p>Kannattaa muistaa, että ennen 1980-luvun loppua viinit tehtiin työläisten osuuskunnissa. Laatu ei ollut silloin ensisijainen vaan tavoitteena oli tehdä paljon juomaa kansan kulutukseen. </p>

<p>Krotian viinituotannosta on noin 70% valkoviiniä ja 30% punaviiniä. Tässä noudatetaan balkanilaisia perinteitä. Krotiassa käytetään kosolti erilaisia omaperäisiä rypäleitä. Useimpien tausta on kuitenkin itävaltalsissa, italialaisissa ja ranskalaisissa rypälelajikkeista.</p>

<p>Niinpä tämä Vinarija Benkovacin (Badelin omistama) Korlat 14 premium quality punaviini (2014) perustuu syrahiin, lajikkeeseen, jota käytetään ympäri maailmaa. </p>

<p>Korlat 14:n pullo ei ole tavanomainen vaan se laajenee ylöspäin. Lasi on erittäin paksua. Pullon voisi huoletta pudottaa lattialle. </p>

<p>On ymmärrettävää, ettei kroatialainen viini kilpaile maussa italialasten, espanjalaisten, ranskalaisten eikä aussienkaan kanssa. Suunta on kuitenkin oikea. Viinin maku on väljähkö. Siitä ei erota muuta kuin viinin perusmaun. Pidän kuitenkin tuotetta sen verran maukkaana, että Kroatiasta kehittynee hyvä kilpailija edellä mainittujen maiden viinintuottajille. Kroatian kannattaa hyödyntää siinä EU:n sisämarkkinoita. </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>]]></summary>
    <published>2019-02-11T13:43:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:24+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/krotian-viini"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/krotian-viini</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[HS, media muuttuu]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<h2><b style="font-size:13px;">Perinteisten medioiden eli sanomalehtien ja television ansaintalogiikka on muuttunut 15 vuodessa. Jill Abramson kuvaa tätä kehitystä USA:ssa kirjassaan ”Merchants of Truth”.</b></h2>

<p>Suomessa muutos ei ollut niin raju, mutta yrityksiä on ollut kehittää mediaa enemmänkin valheita latekevaksi kuin uutisten levittämiseen. Printtimedian ongelma oli pitkään vanhojen uutisten kertaaminen. Vain Yleisradio jankuttaa enää samoja uutisia aamusta iltaan. </p>

<p>Suomessa aivan viime aikoina on tapahtunut merkittäviä muutoksia  keskeisessä mediassa eli Helsingin Sanomissa. Se on omaksunut saarnaajan ja maailmanparantajan roolin, joka näkyy niin otsikoissa kuin sisällöissä. Surkeaksi tämän yrityksen tekee toimittajien vähäinen tietopohja ja kapeakatseisuus. Tarkastellaan asioita ymmärtämättä taustalla olevaa kokonaisuutta. </p>

<p>Vielä muistissa on HS:n toimittajan pyrkimys julkaista salaiseksi luokiteltua, maan puolustusta koskevaa tietoa. On todella vaikeaa ymmärtää, että toimittaja salatakseen saadun aineistonsa vasaroi tietokoneen ja sen jälkeen yrittää polttaa sen kerrostalon kellarissa. Miksei toimittaja käyttänyt muistitikkua?</p>

<p>On lukijoiden näkökulmasta kovin masentavaa, kun sanomalehdellä ei ole hyvää sanottavaa vaan uutisointi luo kuvan puutteita, ongelmia, rikoksia täynnä olevasta maailmasta. Inhimillisyyden ja ihmisen tuominen mukaan parantaisi viestiä. Samoin kuin se, että aidosti kuunnellaan myös toista osapuolta. Maailma ei ole mustavalkoinen. </p>

<p>Jos median uutistyyli lainataan somemaailmasta, ei siitä seuraa hyvää lehdelle, sen lukijoille eikä mainostilalle. </p>

<p>Tänäisessä Hesarissa on monta otsikkoa, jonka väite voi olla harhaanjohtava kuten ”häiritsijä haluaa käyttää valtaa” tai ”opiskelijoita kiritetään yhä kovempiin tuloksiin” tai ”onko papiston johtama iran roistovaltio”.</p>

<p>Viimeksi mainitussa jutussa ei onnistuta selittämään, että kysymys on wahhabilaisuuden - laajemmin sunnien - ja shiiojen välisestä uskonnollisesta valtataistelusta. Uskonnon roolia ei voi ohittaa Lähi-Idässä, koska se on siellä politiikan hyväksikäyttämä väline. </p>

<p> </p>

<p> </p>

<p> </p>]]></summary>
    <published>2019-02-11T09:16:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:26+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/hs-media-muuttuu"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/hs-media-muuttuu</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Apteekkien vapauttamisesta]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<h2><strong style="font-size:13px;">Mihin johtaisi apteekkien toimilupien vapauttaminen? Miten se vaikuttaisi lääkkeiden hintoihin? Saisiko parempaa palvelua? </strong></h2>

<hr /><p><span style="font-size:13px;">Apteekkien toimilupaharkinnan poistamista on esitetty niin vihreiden kuin Kokoomuksen taholta. Katsotaanpa ensin hieman lukuja. Suomessa on 615 pääapteekkia, 196 sivuapteekki sekä syrjäseutuja varten 148 apteekkien ylläpitämiä lääkekaappeja. Apteekkiverkostomme on pohjoismaiden tihein.</span></p>

<p>Apteekeissamme toimii noin 600 apteekkaria, 780 proviisoria ja 3850 farmaseuttia, teknistä ja muuta henkilökuntaa on noin 3400. Henkilökunnasta sii 60% on saanut farmaseuttisen koulutuksen. </p>

<p>Apteekit toimittivat v. 2017 noin 61 milj. reseptiä. Vaikka jo pitkään on puhuttu medikalisaatiosta eli liiaksi lääkkeisiin painotetusta hoidosta, reseptilääkkeiden määrä on edelleen kasvussa. Vika ei ole apteekeissa vaan reseptejä kirjoittavissa lääkäreissä. Paperisia reseptejä ei juurikaan enää käytetä vaan lääkemääräykset tehdään  sähköisessä muodossa, joiden voimmassaoloaikaa voi seurata Kanta-palvelusta.</p>

<p>Apteekeiden myymistä tuotteista 80,5% oli resepti- ja 13,8% itsehoitolääkkeitä. Yksityisten apteekkien liikevaihto oli noin 2,4 mrd. €. Se on noin 2,6% terveydenhuollon kokonaismenoista. Lääkkeen hinnasta lääketehtaan ja tukkukaupan osuus on yli 60%, apteekkien yli 20% ja valtion noin 17%. Apteekit maksavat tavallaan kahta arvonlisäveroa: apteekkiveroa noin 180 milj. € ja arvonlisäveroa. Lisäksi apteekkitoiminimien tuloksesta maksetaan veroa.</p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">Toimilupien vapauttaminen saattaa johtaa kolmeen kehityssuuntaan:</p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">1) Uusien apteekkien keskittymiseen isoihin kaupunkeihin, joissa on paljon asiakkaita</p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">2) Apteekkien ketjuuntumiseen lääkkeiden hankintahintojen alentamiseksi.</p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> 3) Apteekkitoiminnan vähittäiseen luisumiseen osaksi päivittäistavarakaupan K-, S- ja L-ketjuja. </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">Mielestäni apteekkien vapauttamista ei voi perustella apteekkarien suurilla tuloilla. Jokainen suurituloinen on aloittanut toimintansa jonkun maalaiskunnan pienen apteekin apteekkarina tai apteekin työntekijänä.</p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">Kateusmomentim käyttäminen perusteena on huono, kun todellisuudessa lääketeollisuus saa suurimmat voitot. Lääketeollisuus perustelee suuria voittoja sillä, että uuden lääkkeen kehittäminen vie valtavasti voimavaroja. </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">Ymmärrän toki S- ja K-kauppojen innokkaan  läsnäolon apteekkien vapauttamista vaativassa rintamassa. Ne tähyilevät alkoholin myynnin laajentamisen lisäksi lääkebisneksen oligopoliksi. Lääkkeet lisäisivät merkittävästi niiden muuta myyntiä. Miksi Suomessa pitäisi keskittää kaiken myynti lopulta kahdelle ketjulle? Tätä on vaikeaa ymmärtää. </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">Yhtä vaikeaa on ymmärtää, että apteekkarit valituskeinoja hyväksikäyttämällä estävät tarpeellisten uusien apteekkien perustamisen. Tämä on häikäilemätöntä toimintaa, joka pitää lailla estää. Niinpä Espoon ja Vantaan apteekkitoiminta ei ole asiakkaita tyydyttävällä tasolla. </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;">Vaikka en kannata apteekkitoiminnan vapauttamista, on uusia apteekkeja pystyttävä perustamaan tarpeen mukaan. </p>

<hr /><p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> </p>

<p style="margin:0px 0px 20px;color:rgb(29,29,29);font-family:Verdana, Tahoma, Arial, sans-serif;"> </p>

<p> </p>

<p> </p>]]></summary>
    <published>2019-02-10T09:09:00+02:00</published>
    <updated>2019-09-28T21:00:29+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/apteekkien-vapauttamisesta"/>
    <id>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/lue/2019/02/apteekkien-vapauttamisesta</id>
    <author>
      <name>SaloniemiJammu</name>
      <uri>https://jammusaloniemi.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
